En meinannut ensin kirjoittaa asiasta mutta koska tämä on se syy miksi kiinnostuin vaurastumisesta ja haluan vaurastua on se olennainen osa blogiani
Eka erityisen tutkimukset ovat vielä kesken joten ei tiedä mikä on vialla ja kuinka pahasti. Tunteet asiansuhteen liikkuvat "kyllä kaikki järjestyy-tästä ei tule mitään" välillä. Liityin Leijonaemojen facebook ryhmään jossa saa hyvin vertaistukea ja toisaalta ymmärrän olla kiitollinen että meillä on asiat näinkin hyvin. Osa tarinoista on niin sydäntäsärkeviä että omat onelmat tuntuvat varsin pieneltä.
Olen ollut ryhmässä vasta vähän aikaa ja pari päivää sitten silmiini osui miten eräs Leijonaemo kiitti saamastaan tuesta ja kuvassa oli hänen viimeinen hetkensä oman leijonanpentunsa kanssa ennenkun tämä nukkui pois. Vaikka olin äärettömän surullinen perheenpuolesta ymmärsin tunteä valtavaa kiitollisuutta. Vaikka lapseni ei kuntoutuisi täysin ja ehkä pystyisi työllistymään minulla on kuitenkin mahdollisuus vaikuttaa hänen elämäänsä! Minä voin säästää, sijoittaa ja painaa niskalimassa duunia noiden asioiden eteen! Voin vaikuttaa moniin asioihin hänen elämässään mutta kaikelle minäkään en mitään voi mutta sellaista estettä en ole vielä joutunut kohtaamaan.
Pitää vaan luottaa että elämä kantaa niinkun se on kantanut tähänkin asti.
Taidan tänä jouluna lahjoittaa leijonaemoille ja jatkaa lahjoittamista ensivuonnakin <3 Voin tukea siten heitä joilla on vaikeampaa ja muistan tuntea itse kiitollisuutta ja olla vaipumatta synkkyyteen!
Kiitos edellisen kirjoituksen kommenteista kaikille kirjoittaneille <3
hyvää alkavaa viikkoa teille kaikille <3
T: Mampsu
Aiheesi on vaikea. Mutta muista, että mihin valtioon olet syntynyt. Oikeasti jättipotti. Olen itse 'vähätellyt' yhteiskuntamme terveydenhuollon arvon. Sitten kun terveydenhuollon käyttö napsahtaa kohdalle, niin sitten sen vasta tajuaa. Olen enemmän kuin kiitollinen yhteiskunnalle, lapseni saamasta vaikeata leikkauksesta. Hinta taisi olla laskussa alle 400 euroa, teholla yli viikko ja kaksi kokopäivän leikkausta elintärkeän elimen ympärillä, osastolla parisen viikkoa. En kestä edes katso nyt joulun alla pyörivää Ronald McDonald talon mainosta. On ihan jättipotti talo joillekin. Tiedän. Ennen en tiennyt. Elämässä oppii. Nöyryyttä. Leikkauksen lopputulos: terve, aivan käsittämätöntä!
VastaaPoistakyllä jo eka erityisen kanssa on osannut arvostaa sitä vaikka vaikeuksiakin on... se että hän saa näin laadukasta päivähoitoa kaikkine erityisopettajineen, neurologikäynnit, terapiat(vaikka niitä ei ehditä saada), neuvolat, lastenlääkärit, fysioterapeutit... siis monessakaan maassa tällänen ei olisi edes mahdollista. Äitinä toki murehtii tulevaa... Tiedän että on minulla on käynyt valtava tuuri että olen syntynyt suomeen ja että minulla on mahdollisuus kasvattaa lapseni suomessa. ei tarvitse mennä kovinkaan kauas kun vanhemmat hylkäävät kehityshäiriöiset lapsensa erilaisiin orpokoteihin joissa ei tunneta sanaa ihmisarvo.
PoistaIhanaa että lapsesi on tullut täysin terveeksi! Kyllä tämä vanhemmuus on sellainen elämänkoulu että oppii nöyryyttä ja paljon muutakin...
Kaikki järjestyy <3
VastaaPoista